 AUTIOMÄKI
Merkitys:
Näyte
alkuperäisestä suomalaisesta metsäluonnosta.
Luonnehdinta:
Aarniometsämäinen sekametsäkappale keskellä
hakkuuaukkoja. Metsässä asustaa mm. harvinainen
metsäsopuli.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Paikalle ei ole
opasteita.
|
HALLINMÄKI
Merkitys:
Ulkoilu ja virkistysalue
Luonnehdinta: 100 vuotta vanhaa suurta
kuusimetsää kasvava osittain hoidettu alue.
Alueella on muutama puronotko, joissa kasvaa
Kotkansiipisaniaisia. Hallinmäessä on
näkyvissä ns. muinaisranta noin 160 m
merenpinnan yläpuolella. Kivivyö on syntynyt
noin 9600 vuotta sitten.
Muuta: Alueella on valaistu hiihtolatu,
kiintorastiverkosto ja lisäksi mäen yli kulkee
merkitty polku Vuorelaan
|
HANGASLAHTI
Merkitys: Virkistyskäyttöön sovelias
Luonnehdinta: Sinervän eteläpään jylhiä
rantoja. Rannoilla on monipuolista kasvistoa.
Alueen läpi kulkee myös ns. Runoilijan polku,
jonka lähtöpaikka on noin 1 km Multian kirkolta
Keuruun suuntaan.
Muuta: Reitti on merkitty Hangaslahteen
sinisin maalimerkein ja Runoilijan polku opastein. Ei tulentekomahdollisuutta.
|
 |
HEINÄLAMPI
Merkitys:
Suoluontoon tutustujille.
Luonnehdinta: Umpeen kasvanut lampi, josta
niitetty heinää. Nevalla vielä jäljellä muutama
lato. Suon keskellä on komeat luonnontilaiset
saaret. Suon linnusto edustaa tyypillistä
suolinnustoa, mm. taivaanvuohi, kurki, liro,
valkoviklo ja metsäviklo.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Suolla ei ole
opasteita.
|
HIRVONSUO
Merkitys:
Opetustarkoitukseen soveltuva
lintusuo.
Luonnehdinta: Luonnontilainen lyhytkortinen
neva, jossa pesivät tavallisimmat suolintulajit.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa.
Ajo-ohje: Suolle osaa
parhaiten valtatie 18 varrelta, noin 4 km. Multian
kirkolta Petäjävedelle päin.
|
HÄNNÄTTÖMÄNJOKI- SOUTUJOKI, PALSANKOSKI
Merkitys:
Valtakunnallistakin arvoa
omaava vanhojen metsien suojelualue, jolla on
merkitystä luonto- virkistys- ja
kalastusmatkailijoille.
Luonnehdinta: Monipuolinen ja arvokas
luontokokonaisuus. Geologisesti alue on Multian
merkittävin. Alueen luonto on retkeilijälle
erinomainen sen monipuolisuuden vuoksi.
Muuta: Koskikalastusalueelta löytyy lisäksi
laavu ja varaustupa.
|
Isojärven
ulkoilu- ja ratsastusreitTi,
jonka kokonaispituus on 18 km. Reitin voi kulkea myös osissa.
Esimerkiksi Isojärven ympäri matkaa tulee noin
7 km. Lähtöpaikaksi voi valita
esimerkiksi Isojärven Nuorisoseuran talon.
Seurantalon pihassa on WC, laavu ja puomi
hevoselle. Toinen mahdollinen
lähtöpaikka on Haravakallion tienhaara, joka
on karttaan merkitty P:llä. Tienhaarassa
on myös laavu (merkki puuttuu kartasta).
Reitti on merkitty keltaisin merkein, joissa
on siniset nuolet. Myös puohin on
maalattu keltaisia merkkejä.
Ratsastajat HUOM. Haravakallion tienhaaran ja
Raatemajan välillä on ajettu karkeaa soraa.
|
JOENSUONKANGAS
Merkitys:
Tutustumiskohde
alkuperäiseen suomalaiseen luontoon.
Luonnehdinta: Rauhoitettu aarnialue, jossa
kasvaa satoja vuosia vanhoja aihkimäntyjä.
Alue on tärkeä muistomerkki Multian
menneisyydestä.
Muuta: Alueella kiertää n. 3 km:n
mittainen luontopolku, jonka varrelle on
merkitty muutamia luonnon erikoisuuksia. Ei
tulenteko mahdollisuutta.
|
KALETTOMAN SUO (Iso- Kaleton)
Merkitys:
Retkeilykohde suoluontoon
tutustujille.
Luonnehdinta: Rauhoitettu lähes umpeenkasvanut
lampi. Alueen allikot ovat suotuisia
lisääntymispaikkoja mm. rupikonnalle ja
viitasammakoille.
Muuta: Ei tulenteko mahdollisuutta.
Lintutorni. Suolle ei
ole opastetta.
|
KANGASJÄRVENKANGAS
Merkitys:
Eräretkeilyyn
Luonnehdinta: Kanerva- ja jäkälätyypin
harjuselänne, jossa on paljon harjukuoppia. Sopii
osana vaativalle vaeltajalle yhdessä
Lampuodinsuon ja Lauttajärven alueen kanssa.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Alueelle ei ole
toistaiseksi opasteita.
|
KARHUNAHAS
Merkitys:
Hyvä perheretkeilykohde
Luonnehdinta: Jyrkkien kalliojyrkänteiden
eristämä jokisuvanto. Alueesta Multiaan kuuluu
ainoastaan joen yläosa putouksineen.
Muuta: Tulentekomahdollisuus, opastus Multia-
Petäjävesi tieltä.
|
KARJOVUORI
Merkitys:
Maakunnallinen rauhoitettu 50
ha:n alue.
Luonnehdinta: Luonnontilainen aarniometsäalue.
Kuolleita puita on paljon sekä pystyssä, että
maassa. Vanhat liekopuut, runsaat naavat ja suuret
haavat tuovat metsään erämaan tuntua. Eläimistöstä
voisi mainita mm. kuukkelin, pohjantikan, liito-
oravan, metsäsopulin ja karhun.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Noudatettava
luonnonsuojelualueelle annettuja ohjeita.
|
KIISKILÄNMÄKI
/
NÄKÖTORNI
Merkitys:
Retkeilykohde
Luonnehdinta: Eteläisen- ja keskisen
Suomen korkein kohta (268,8 m meren pinnan
yläpuolella).
Muuta: Laavu
Ajo- ohje: 23 km Multian kirkolta, ensin
Uuraisten tietä ja sitten Pajupuron tietä.
|
 |
KIRJAILIJAKOTI VUORELA
Merkitys:
Kulttuurimatkailijan kohde. On
myös kaunis maisemiltaan.
Luonnehdinta: Keski- Suomen maakuntauran
varrella sijaitseva Einari Vuorelan synnyinkoti.
Multialta Vuorelaan on merkitty "Runoilijan
polku".
Muuta: Vuorelasta vastaa Varpu-Liisa Vuorela.
Einari Vuorelan
Seura järjestää kesäisin ohjatun
patikoinnin Runoilijan polkua pitkin Vuorelaan.
|
KOHTAMATKANNEVA
Merkitys:
Lintuharrastajille ja
kulttuurimatkailijoille.
Luonnehdinta: Neva on ojittamaton hieno suo,
joka on reunoiltaan rämettä. Rämeen keskellä
olevassa Kaakkolammessa on rikas linnusto. Mm.
heinätavi, tukkasotka ja kurki. Nevalla on
säilynyt heinälatoja ja haasioita muistuttamaan
entisaikojen heinänkorjuusta soilta.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Suolle ei ole
opasteita.
|
KOPPELOJÄRVI
Merkitys:
Rauhallista lintulampea
etsiville.
Luonnehdinta: Lähes umpeenkasvanut lampi, joka
nykyään on melkein pääosin nevaa. Nevalta saattaa
tavata mm. kurjen, valkoviklon, taivaanvuohen ja
tavin. Neva on myös hyvä sammakoiden kutualue.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Lammelle ei ole
opasteita.
|
KOUKKUSUO
Merkitys:
Suoluontoon tutustujille.
Luonnehdinta: Ojittamaton räme ja pieni
umpeenkasvanut lampi. Suon laidassa
moottorikerhon laavu ja WC.
Ajo- ohje: Uuraistentietä 5,5, km,
Sipiläntietä 13 km.
|
KUIVATTULAMPI
Merkitys:
Lintuharrastajille otollinen
retkikohde.
Luonnehdinta: Kostea kuivatun järven pohjalle
syntynyt suo. Avovettä suolla on riittävästi
lintujen pesintään. Suolla pesii mm. kurki ja
laulujoutsen.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Lammelle ei ole
opasteita.
|
KUKELINKYÖKKI
Merkitys:
Poikkeamispaikka
Runoilijanpolun vaeltajalle.
Luonnehdinta: Pieni luola Päijänteenmäen
läheisyydessä. Muistitietojen mukaan luolassa
eleli taposta paossa oleva Kukeli- niminen mies.
Miehen äiti toi pojalleen ruokaa "Kukelinkyökkiin".
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Opastus
Runoilijanpolulta.
|
KULHANVUORI
Merkitys:
Valtakunnallisesti merkittävä
retkeily- ja virkistysalue.
Luonnehdinta: Vanhojen metsien suojelualue.
Vaellusreittinä Syväojan polku. Läheisyydessä myös
Pirttipuron mylly. Erittäin monipuolinen
luontokokonaisuus.
Muuta: Tulentekomahdollisuus. Alueella 3 km
luontopolku.
|
KURENKOSKI
Merkitys:
Virkistys- ja
kalastusmatkailijoille.
Luonnehdinta: Kalastusmatkailijoiden suosima
koski, jonka varrella sijaitsee laavu. Koskessa
pesii koskikara ja sieltä tapaa myös saukon.
Muuta: Nuotiopaikka ja laavu.
|
KURKISUO
Merkitys:
Linnustollisesti arvokas
retkeilykohde.
Luonnehdinta: Ojittamaton suo, jossa elää mm.
kurki, kuovi, kapustarinta ja niittykirvinen.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Suolle ei ole
opasteita.
|
LAMPUODINSUO
Merkitys:
Valtakunnallisestikin
merkittävä alue.
Luonnehdinta: Valtakunnalliseen
soidensuojeluohjelmaan kuuluva suo on monien
rämetyyppien muodostama keidassuo. Suo sijaitsee
Keski- Suomen soista korkeimmalla (234 m).
Lampuodinsuo yhdistettynä Lauttajärveen,
Kangasjärvenkankaisiin ja Kulhan alueeseen sopii
erinomaisesti suhteellisen vaativaan
eräretkeilyyn.
Muuta: Alueella ei toistaiseksi ole
tulentekopaikkoja eikä alueelle ole opasteita.
|
LAUTTAJÄRVI
Merkitys:
Sopii erävaelluskohteeksi,
joka etsii todellista erämaan tuntua.
Luonnehdinta: Kaunis karu erämaajärvi Keski -
Suomen suurimmalla asumattomalla alueella.
Lauttajärvellä tapaa muutamia sisävesillä
harvinaisia lintulajeja.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Järvelle ei ole
opasteita toistaiseksi.
|
LEPONIEMI
Merkitys:
Virkistykseen soveltuva alue.
Luonnehdinta: Partajärven rannalla kasvaa yli
300- vuotiaita kilpikaarnaisia ylispuumäntyjä.
Alueen kasvistoon kuuluu mm. Hanhenpaju,
polkusara, tähtisara, hernesara, pohjanpaju ja
uhanalainen konnanlieko. Alue on kaiken kaikkiaan
aarniometsätyyppinen vanha metsä.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Paikalle ei ole
opasteita.
|
LOPAKANKANGAS
Merkitys:
Virkistys- ja retkeilykäyttöön
sovelias alue.
Luonnehdinta: Edustava harjualue Pengerjoen ja
Vekurinjoen rantamilla.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Paikalle ei ole
opasteita.
|
MAAHERRANSUO
Merkitys:
Valtakunnallistakin arvoa
omaava alue suoluontoon tutustujille.
Luonnehdinta: Alue on kokonaan rauhoitettu
soidensuojeluohjelmalla. Aluetta ympäröivät
kankaat ovat tärkeitä tukialueita metsäpeuralle.
Muuta: Noudatettava suojelualueelle annettuja
ohjeita.
|
MELALAMPI
Merkitys:
Suoeläimistöön tutustujille.
Luonnehdinta: Melalampi on pieni
umpeenkasvanut metsälampi, jonka ympärillä on
vetistä hetteikköä ja reunoissa paikoin
avosuotakin. Rantametsät ovat komeata
korpikuusikkoa ja suuria raitoja. Kutuaikana
lammella kutee runsas sammakko- ja
rupikonnapopulaatio.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Lammelle ei ole
opasteita.
|
MYLLYVUORI- RAATOKANGAS
Merkitys:
Luontoretkeilijän aarreaitta.
Luonnehdinta: Alueesta tehty
luonnonsuojelualue yksityisen metsänomistajan
hakemuksesta. Jyrkkärinteinen rotkolaakso on
Multian parhaita aarniometsäkohteita. Kostea
laakso yhdessä monien kuolleiden puiden kanssa
antaa otollisen elinympäristön monille
uhanalaisille sieni- ja hyönteislajeille.
Eläimistöstä voisi mainita mm. metsäsopulin ja
ilveksen.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Paikalle ei ole
opastusta toistaiseksi.
|
NIKARAISTEN
KIRKKOTIE
Luonnehdinta: Koko reitin pituus on 34
km. Kohteen
Kartta
Multian asutus on merkitty
aikakirjoihin v. 1564 ja samalla vuosisadalla
rakennettiin Nikaranperälle Nikaran
erämaatalo. Ensimmäiset asukkaat asettuivat
Nikaran alueelle 1552 luvun lopulla. Tuolloin
laajassa erämaassa ei ollut minkäänlaisia
kulkuyhteyksiä, vesistöjä lukuun ottamatta.
Asukkaat raivasivat ja suunnittelivat
kulkureittiä kohti Multiaa ja Keuruuta, jonne
ensimmäinen kirkko rakennettiin v. 1628. Sitä
ennen multialaiset ja keuruulaiset kävivät
aika ajoin kuulemassa saarnaa ja kuulumisia
Ruoveden kirkossa. Matkaa Nikaran ja Ruoveden
välillä oli yli 100 kilometriä suuntaansa.
Toinen kirkko Keuruulle
rakennettiin v. 1656 ja kolmas 1738, joka on
nykyisellä paikallaan. Multia sai oman
kirkkonsa v. 1796, ja näin nikaralaisten matka
kirkkoon lyheni huomattavasti. Niinä pyhinä,
kun Multialla ei ollut pappia, käytiin
edelleen kirkossa Keuruulla. Kirkkotie kulki
Nikaran talosta Lamminmäen kautta
Kallionikaraan, jossa Kangasjärvi tarjosi
ihanteellisen pysähdyspaikan. Sen petäjistä on
löydetty puumerkkejä ja kaiverruksia, mutta
valitettavasti nämä ovat kelottuneina tulleet
kaadetuiksi. Vaellus jatkui Kangasjärveltä
erämaan poikki Peuralanperälle keskivaiheilla
sijaitsevaan Pienimäkeen. Pienimäki toimi
matkalaisten yöpymispaikkana. Lepohetken
jälkeen suuntana oli Tiihala, Uitamo ja
Vilhula, jonka kautta saavuttiin Multian
kirkolle. Silloiset kirkkotientekijät
raivasivat reitin taiten kankaiden ja
kapeimpien suosalmekkeiden lävitse. Jokien yli
oli rakennettu siltoja ja suot ylitettiin
pitkospuita tai kapulateitä pitkin. Kapeaa
Uitamon järveä ei kierretty, vaan sen yli
tehtiin kivistä kahlaamo ja myöhemmin silta.
Syksyllä 2005 kokoontui Pienimäen tupaan
Peuralan Linnanmäellä ensimmäisen kerran
Nikaran kirkkotien ennallistamista
suunnitteleva ryhmä, johon kuului
Multia-Seuran, Nikaran Kyläyhdistys, Pienimäen
suvun ja Ympäristökeskuksen edustajat.Reitin
ensimmäinen osa Nikara-Pienimäki (20 km)
päätettiin raivata ja reitti, vaihe vaiheelta
saatiin valmiiksi kesän päätteeksi 2009.
Arvokas kirkkotie saatettiin näin vaeltajien
käyttöön.
|
PENGERJOKI- TUHKAPAKAT (Multapakat)
Merkitys:
Retkeily- ja virkistyskäyttöön
soveltuva alue.
Luonnehdinta: Edustava joki- ja harjualue.
Alueella pesii mm.Saukko. Tuhkapakka- nimitys on
tullut siitä, että joki on syöpynyt pehmeään
hiesukankaaseen useita metrejä syvälle. Pengerjoki
on ollut aikoinaan tärkeä uittoväylä Multialla.
Muuta: Ei järjestettyä tulentekopaikkaa.
|
PESÄJOKI
Merkitys:
Paikallinen luontokohde.
Luonnehdinta: Pesäjoki kiemurtelee vanhassa
kuusikossa, jossa pesii mm. uhanalainen liito-
orava. Purolla saattaa tavata myös saukon.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Ei opasteita.
|
PIRTTIJÄRVEN KALLIOT
Merkitys:
Hyvä virkistys- ja
retkeilyalue.
Luonnehdinta: Näyttävä kokonaisuus
pienipiirteistä kallioaluetta, joka rajoittuu
Pirttipuroon. Pirttipuron rannoilla esiintyy
monipuolinen kasvisto. Esimerkiksi jäkäläkasvustot
ovat näyttäviä.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Alueelle ei ole
opasteita.
|
PIRTTIPURON MYLLY
Merkitys:
Virkistys- ja retkeilykohde.
Luonnehdinta: Vanha rauhoitettu mylly.
Alueelle on rakennettu Konttimäen kylätoimikunnan
toimesta pieni tanssilava. Myllyltä on merkitty
polku Kulhavuoreen.
Muuta: Myllyllä on nuotiokehä tulentekoa
varten. Opastus paikalle tieltä.
|
PYYVUORI
Merkitys:
Näyteruutu vanhasta metsästä.
Luonnehdinta: Kilpikaarnamäntyjä kasvava kuiva
kangas. Maisemaan kuuluu myös karuja kallioita.
Muuta: Ei tulentekomahdollisuutta. Paikalle ei
ole opasteita.
|
PÄIJÄNTEENMÄKI
Merkitys:
Luontoretkeilijälle
Luonnehdinta: Päijänteenmäen harjualue
suonotkoineen antaa hyvän elinympäristön useille
eläimille. Mäen juurella on suuri Jukolähde.
Soveltuu hyvin tutustumispaikaksi Runoilijan polun
kulkijalle.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Merkitty
Runoilijan polku kulkee alueen lähellä.
|
PÖYTÄKIVI
Merkitys:
Luontoretkeilijälle
Luonnehdinta: Multian ja Keuruun rajakivi
Uuranjärven Pesälahdessa.
|
RAATELAMPI
Merkitys:
Suokasvistoon tutustujille.
Luonnehdinta: Pieni luonnontilainen suolampi.
Lammen runsasvetisillä soilla kasvaa runsaasti
karpaloa ja mm. myrkkykeiso, raate ja mutasara.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Suolle ei ole
opasteita.
|
RIUTTAKOSKI
Merkitys:
Luonto- ja
virkistysmatkailijoille.
Luonnehdinta: Komea koski ja vanha uittoränni
tekevät Riuttakoskesta arvokkaan. Kosken
ympäristössä kasvaa useita kasvilajeja mm.
lehtovirmajuuri, isotalvikki, metsäruusu,
korpiorvokki, rantaminttu jne. Koskessa talvehtii
myös useita koskikaroja.
Muuta: Nuotiopaikka. Kosken rannalla on laavu.
|
RUNKANEN
Merkitys:
Alueellinen kohde aitoon
suoluontoon tutustumista varten.
Luonnehdinta: Suon keskellä sijaitseva
Runkanen on karuhko suolampi. Alueen linnustoon
kuuluu mm. taivaanvuohi, niittykirvinen,
valkoviklo ja kurki.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Suolle ei ole
opasteita.
|
RYMPSYLÄNPURO
Merkitys:
Lähivirkistysalue
luontoihmisille.
Luonnehdinta: Luonnontilainen puronvarsi,
jossa pesii mm. liito-orava. Puro kuuluu
olennaisena osana Uitamonkosken myllymuseon
alueeseen. Purossa on ollut aikoinaan myös
pärehöylä.
Muuta: Opastus Multia-Uurainen tieltä. Ei
tulentekopaikkaa.
|
SAARIJÄRVI
Merkitys:
Erinomainen retkeily- ja
virkistyskohde, jolla on maakunnallistakin
merkitystä.
Luonnehdinta: Laajahko, luonnontilaisena
säilynyt erämaajärvi, jonka rantaan ulottuu komea
harju, josta on hyvät näköalat järvelle. Alue on
mm. metsäpeuran talvilaidunta.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Järvelle ei ole
opasteita.
|
SALMIJÄRVI- PÄÄKKÖ
Merkitys:
Erinomainen alue
eräretkeilyyn.
Luonnehdinta: Pitkä ja kapea erämaajärvialue.
Luonnontilaisia rämeitä ja mäntykankaita.
Erikoisuutena Salmijärven eteläpäässä suuri
siirtolohkareista muodostunut kiviraunio.
Muuta: Pääkön rannassa tulentekopaikka.
Noudatettava kuitenkin varovaisuutta
tulenkäsittelyssä. Alueella ei ole merkittyjä
reittejä toistaiseksi.
|
SAUNALEHTO
Merkitys:
Koskemattomaan luontoon
tutustujille.
Luonnehdinta: Lähes Joensuunkankaan veroinen
aarniometsäalue, jossa on paljon kuolleita puita
sekä kilpikaarnamäntyjä. Alueella elelee mm. näätä
ja metsäsopuli.
Muuta: Ei tulenteko paikkaa. Paikalle ei ole
opasteita.
|
SÄRKILAMPI
Merkitys:
Linnuista kiinnostuneille hyvä
retkipaikka.
Luonnehdinta: Umpeenkasvanut lampi, jossa
pesii ainakin haapana, tavi, kurki, valkoviklo,
liro, metsäviklo, kapustarinta, taivaanvuohi,
keltavästäräkki, riekko ja niittykirvinen.
Muuttoaikana suo on merkittävä lintujen
levähdyspaikka.
Muuta: Ei tulentekomahdollisuutta. Paikalle ei
ole opasteita.
|
SYRJÄHARJU
Merkitys:
Luontomatkailijoille
Luonnehdinta: Upea harjumuodostelma, jonka
parhaat osat ovat Petäjäveden kunnan puolella.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Ei opasteita.
|
UITAMONKOSKEN
MYLLYMUSEO
Merkitys: Keski- Suomen ainoa myllymuseo.
Luonnehdinta: Multia Seura ry:n omistama
museo. Myllyn historia alkaa vuodesta
1864, vihitty museoksi 1968.
Muuta: Myllyrakennus avoinna vapaasti
tutustumista varten kesä- syyskuussa.
Ajo-ohje: Multian kirkolta 2,5 km
Uuraisten suuntaan, viitta tien varressa.
|
 |
UTUSUO
Merkitys:
Suoluonnosta kiinnostuneille.
Luonnehdinta: Suuri avoin suo. Merkittävä
lintu- ja marjasuo. Suo on rauhoitettu vuonna
1980.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Paikalle ei ole
opasteita.
|
VALKEISENJÄRVI
Merkitys:
Lintujen harrastajille
Luonnehdinta: Lintuvesien suojeluohjelmaan
kuuluva järvi/suo on Multian merkittävin
lintujärvi. Järvellä ja sen rannoilla on
monipuolinen lintu- ja kasvivalikoima. Järven
läheisyyteen on rakennettu lintutorni.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Lintutorni näkyy
Kukon tielle.
|
VESILAHDENSUO
Merkitys:
Valtakunnallisestikin arvokas
alue suoluontoon tutustujille.
Luonnehdinta: Soidensuojeluohjelmaan kuuluva
paikoin hyvinkin vetinen suo. Suolla viihtyy
erittäin runsas linnusto ja lisäksi sillä on
merkitystä virkistysalueena ja marjastussuona.
Muuta: Ei tulentekopaikkaa. Suolla on
noudatettava suojelualueelle annettuja ohjeita.
|
Luontokohteet
