palsankoski6_cropped.jpg

Ympäristönsuojelu

Ympäristönsuojelun tavoitteena on turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö. Ympäristönsuojelutoimi pyrkii ehkäisemään ympäristön pilaantumista ja edistämään luonnonvarojen kestävää käyttöä. Keinoina ovat lainsäädäntö, taloudellinen ohjaus, erilaiset vapaaehtoiset ohjauskeinot sekä ympäristötietoisuuden lisääminen.

Kunnan ympäristösuojeluviranomaisen tehtävänä on toimia paikallistason yleisen ympäristönsuo­jelun edun valvojana sekä lisäksi ympäristönsuojelun valvomiseksi ja edistämiseksi

  1. huolehtia sen hoidettavaksi laissa ja sen nojalla säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä sekä ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä
  2. huolehtia ympäristön tilan seurannasta,
  3. osallistua kunnassa tarvittavan ympäristönsuojelua koskevan ohjauksen ja neuvonnan järjestä­miseen,
  4. antaa lausuntoja sekä tehdä esityksiä ja aloitteita ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista muille viranomaisille,
  5. huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelua koskevasta tiedottamisesta, valistuksesta ja kou­lutuksesta kunnassa,
  6. edistää kunnan yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa ympäristönsuojeluasi­assa sekä
  7. suorittaa muut sille johtosäännöllä määrätyt tehtävät.

Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii tekninen lautakunta, joka on delegoinut osan päätösvallastaan alaiselleen viranhaltijalle.

Ympäristösihteeri
Niina Koivula
014 267 3042
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Tavattavissa to-pe, ajanvarauksella

Taksat

Ympäristöviranomaisen taksa
Maa-ainestaksa

Lomakkeet

Yhteisen jäteastian osakassopimus
Ilmoitus vesirakennustyöstä (mm. ruoppaaminen)
Ilmoitus koeluontoisesta toiminnasta
Hakemus jäteastian tyhjennysvälin pidentämiseksi
Kompostointi-ilmoitus
Meluilmoitus
Selvitys jätevesijärjestelmästä
Vapautushakemus vesijohtoon ja viemäriin liittymisvelvollisuudesta

Ympäristölupahakemuslomakkeita ja täyttöohjeita löytyy ympäristöhallinnon sivuilta www.ymparisto.fi kohdasta Asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi.

Selvityksiä

Pohjaveden suojelusuunnitelma
Elohopeapitoisuus ahvenissa - esitutkimuksen raportti.

Rantojen ruoppaukset ja niitot

RUOPPAAMINEN

Rannan ruoppaamista voidaan harkita, jos mataluus tai umpeenkasvu haittaa veneilyä, uintia tai muuta vesistön virkistyskäyttöä. Ennen ruoppauksen aloittamista toimenpiteet kannattaa suunnitella hyvin ja keskustella aikeista naapurin, vesialueen omistajan sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa.

Hanke on hyvä suunnitella huolellisesti etukäteen:

  • sovi ruoppauksesta vesialueen omistajan kanssa
  • kerro ja sovi ruoppaussuunnitelmastasi myös naapureille
  • selvitä mahdolliset rajoitukset, kuten kaavat, suojelualueet ja kalastuskuntien paikalliset rajoitukset, jotka saattavat edellyttää muutoksia suunnitelmaasi
  • hanki lupa ruoppausmassojen läjittämiseen, jos joudut läjittämään oman tonttisi ulkopuolelle
  • tee ilmoitus Keski-Suomen ELY-keskukselle vähintään 30 päivää ennen töiden aloittamista
  • yli 500 m3 ruoppauksille tulee hakea lupa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta
  • ruoppausmassojen läjittäminen maa-alueelle voi edellyttää myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaista maisematyölupaa

NIITOT

Jos vesikasvillisuus on runsasta, niitosta voi olla hyötyä rantojen virkistyskäytölle, kalakantojen hoidolle ja kalastukselle sekä vesilinnuille. Toisaalta liian laaja-alaiset niitot saattavat voimistaa sinileväkukintoja ja heikentää kalojen lisääntymisolosuhteita. Niitto voi lisäksi häiritä lintujen pesintää, ja ruovikon harventaminen lisää yleensä järvikortteen sekä uposkasvien määrää.

Niitto on tehokasta, jos se toteutetaan esimerkiksi seuraavasti:

  • Ensimmäisenä kesänä niitto kahteen kertaan, ensimmäinen niitto juuri ennen kasvien kukkimista (kesäkuun loppupuolella) ja seuraava 3-4 viikon päästä.
  • Toisena kesänä niitto kerran, suunnilleen ajanjaksolla heinäkuun puoliväli- elokuun puoliväli. Kasvukauden lopulla niittäminen on hyödytöntä.
  • Kolmantena kesänä ja siitä eteenpäin tarpeen mukaan.

Vesiliikennelain mukainen lupa harjoituksiin ja kilpailuihin

Vesiliikennelain mukaan vesialueella moottorikäyttöisellä vesikulkuneuvolla järjestettäviin toistu­viin tai pysyviin kilpailuihin tai harjoituksiin tarvitaan lupa. Luvan myöntää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Lupaa ei tarvita, mikäli toiminta sijoittuu tätä tarkoitusta varten asemakaavassa varatulle alueelle tai alueelle, johon on myönnetty toiminnalle ympäristölupa. Lupa on haettava myös yksittäisen tapahtuman järjestämiseen, jos tapahtumasta on odotettavissa merkityksellisiä ympäristöhaittoja.

Lupa haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, jossa on oltava liitteenä kartta toiminta-alueesta, vesialueen omistajan kirjallinen suostumus ja selvitys turvallisuusnäkökohdista. Lupa voidaan myöntää, mikäli toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle, yleiselle luonnon virkistyskäytölle tai muulle yleiselle edulle.

Maastoliikennelain mukainen lupa harjoituksiin ja kilpailuihin

Maastossa liikkuminen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla vaatii maanomistajan luvan, sillä jokamiehenoikeudella ei saa maastossa ajaa. Sitä säätelee vuonna 1996 voimaan tullut maastoliikennelaki, jonka keskeisenä tarkoituksena on moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla liikkumisesta maastossa aiheutuvien haittojen ennalta ehkäiseminen ja liikenneturvallisuuden edistäminen.

Moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla tapahtuvaan kilpailujen ja harjoitusten toistuvaan tai pysyvän jär­jestämisen samassa maastossa on haettava kunnan ympäristösuojeluviranomaisen lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita tätä tarkoitusta varten asemakaavassa varatulle alueelle tai alueelle, jolle on annettu ympäristösuojelulaissa tarkoitettu ympäristölupa (Maastoliikennelaki 30 §). Lupa on haettava myös yksittäisen tapahtuman järjestämiseen, jos tapahtumasta on odotettavissa huomattavia haittoja luonnolle, kalastukselle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle.

Lupaa haetaan kunnan ympäristösihteeriltä vapaamuotoisella hakemuksella, jossa on oltava liitteenä kartta toiminta-alueesta, maanomistajan kirjallinen suostumus sekä selvitys mm. turvallisuusnäkökohdista ja maastovaurioiden korjaus- ja siivoustoimenpiteistä.

Haja-asutuksen jätevedet

Lisätietoja asumisjätevesien johtamista koskevista asioista saa ympäristösihteeriltä sekä ympäristöhallinnon verkkosivuilta osoitteista www.ymparisto.fi/hajajatevesi ja www.vesiensuojelu.fi/jatevesi.

Jätelaki ja jätteiden käsittely

Jätelain (646/2011) mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä

Kaikkien kiinteistöjen tulee liittyä järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Kunnan on järjestettävä joko omana toimintanaan tai muuta yhteisöä tai yksityistä yrittäjää käyttäen asumisessa syntyneen jätteen ja siihen ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään rinnastettavaan valtion, kunnan ja seurakunnan sekä julkisoikeudellisen yhteisön ja yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyneen jätteen hyödyntäminen ja käsittely. Jätteenkuljetus voidaan järjestää kunnan päätöksellä myös siten, että jätteen haltija sopii siitä kuljetuksen suorittajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus). Multialla on käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus.

Roskaaminen

Roskaaminen on kielletty jätelain nojalla kaikkialla. Roskaamista on roskien, lian ja käytöstä poistettujen koneiden, laitteiden ajoneuvojen, aluksien ja muiden esineiden jättäminen luontoon, jos se voi rumentaa maisemaa, vaarantaa tai haitata terveyttä, vähentää viihtyisyyttä tai aiheuttaa epäsiisteyttä. Roskaaja on velvollinen siivoamaan roskat pois alueelta ja toimittamaan ne asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn. Jos roskaajaa ei tavoiteta, on tienpitäjän, virkistysalueen haltijan, yleisötilaisuuden järjestäjän, alueen haltija tai kunnan siivottava roskaantunut alue. Laittomat kaatopaikat ovat yhä tänäkin päivänä ongelma, niitä syntyy metsiköihin, asumattomille tonteille ja takapihoille. Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävä on valvoa jätelain ja roskaamiskiellon noudattamista.

Jäteastian tyhjennysväli

Mikäli kiinteistöillä syntyy jätettä erityisen vähän, voidaan kiinteistön haltijalle myöntää kirjallisen hakemuksen perusteella pidennys jäteastian tyhjennysväliin. Myös useampien kiinteistöjen yhteiset jäteastiat ovat mahdollisia. Pidennyksiä koskevat hakemukset tulee toimittaa ympäristönsuojelusihteerille. Hakemuksen voi tulostaa lomakelistasta. Pidennetyn tyhjennysvälin edellytyksiä ovat seuraavat asiat:

  • kiinteistöllä asuu 1-2 henkilöä ja jätettä syntyy hyvin vähän
  • hyötyjätteet (biojäte, metalli, lasi, keräyskartonki) lajitellaan ja toimitetaan erikseen keräyspisteisiin, biojätteen voi myös kompostoida
  • kerättävistä jätteistä ei aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle
  • kertyneet jätteet sopivat keräysastiaan

Vesiensuojelu

Vesiensuojelun tavoitteena on saavuttaa ja turvata pinta- ja pohjavesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila sekä suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja että vesistöjen tila on vähintään hyvä vuonna 2015. Valtakunnallisesti vesiensuojelun tavoitteet asetetaan mm. Valtioneuvoston hyväksymässä vesiensuojelun tavoiteohjelmassa ja Suomen Itämeren suojeluohjelmassa. Vesiensuojelun suunnittelu perustuu lakiin vesienhoidon järjestämisestä, joka toteuttaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviä Suomessa.

Vesienhoidon järjestämistä varten on muodostettu vesienhoitoalueet. Kullakin vesienhoitoalueella laaditaan oma vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma tavoitetilan saavuttamiseksi. Multian itäosa kuuluu Kymijoen Suomenselän vesienhoitoalueeseen ja edelleen Jämsän reittiin ja Multian länsiosa Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen ja siellä Keurusselän vesistöalueeseen. Jämsän reitin vesille on tyypillistä runsas humuspitoisuus ja näin ollen veden tumma väri. Myös Keurusselän vesistöalueen vesille, johon Multian kunnan länsipuolen vesistöt kuuluvat, on ominaista korkea humuspitoisuus. Vesistöjen vedenlaatu on kuitenkin pääosin hyvää, eikä vesistöaluetta voida varsinaisesti pitää rehevöityneenä. Vedenlaadultaan heikoimmat vesistöt sijoittuvat Kupanjoen valuma-alueelle, Soutujoen ja Tarhapääjärven alueelle sekä Kolhon alapuo­lelle. Keskeisimmät kysymykset Multianjoen sekä Soutujoen-Tarhapäänjärven alueella ovat kiintoainekuormitus erityisesti latva-alueilla sekä hajakuormitus. Turvetuotantoa on runsaasti valuma-alueen latvoilla.

Tärkeä osa vesiensuojelutyötä kunnissa on neuvonta ja lausuntomenettely, joilla pyritään vähentämään ennakolta vesistöihin tulevaa kuormitusta. Tavoitteena on, että vesiensuojelu otetaan huomioon kaikessa vesistöjen valuma-alueilla tapahtuvassa maankäytössä. Tarpeen mukaan vesistöihin tai valuma-alueisiin kohdistetaan myös suoria kunnostustoimenpiteitä. Teollisuus, jätevedenpuhdista­mot ja muut vesistökuormitusta aiheuttavat laitokset ja toiminnot tarvitsevat toiminnalleen ympäristöluvan, jossa määrätään muun muassa jätevesien käsittelylle ja puhdistukselle asetettavat vaa­timukset sekä tarkkailusuunnitelma päästöjen määrän ja vaikutusten seuraamiseksi.

Metsäojitukset, hakkuut ja maanmuokkaus sekä lannoitus lisäävät vesistöjen ravinne- ja kiinto­ainekuormitusta. Ojitukset ja maanmuokkaukset lisäävät valuntaa sekä kiintoaineen, ravinteiden ja raudan huuhtoutumista. Avohakkuiden on todettu lisäävän ravinteiden ja raudan huuhtoutumista. Lannoitus puolestaan lisää fosforin huuhtoutumista turvemailta ja typen huuhtoutumista kivennäis­mailta.

Luonnonsuojelu

Luonnonsuojelulaki (1997) nosti luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kaiken suojelutoimin¬nan kulmakiveksi. Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan eliölajien runsautta, niiden perintötekijöiden vaihtelua ja elinympäristöjen moninaisuutta.

Kunnan tulee luonnonsuojelulain mukaan edistää luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan. Valtakunnallisesti merkittävien luonnonarvojen turvaamiseksi voidaan laatia luonnonsuojeluohjelmia, joilla alueita varataan luonnonsuojelutarkoituksiin. Luonnonsuojeluohjelman hyväksyy valtioneuvosto. Multian kunnan Natura 2000 -kohteet löytyvät osoitteesta http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet?f=KeskiSuomen_ELYkeskus tai kohteittain eriteltynä tästä linkistä.

Tietoa Multian luontokohteista löytyy osoitteesta https://visitmultia.fi.

Vesihuoltolaki

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Kiinteistöllä ei kuitenkaan ole velvollisuutta liittyä viemäriin huleveden ja perustusten kuiva­tusveden poisjohtamiseksi, jos alueella ei ole erillistä verkostoa tarkoitusta varten ja kiinteistön hu­levesi ja perustusten kuivatusvesi voidaan poistaa muutoin asianmukaisesti.

Kunnan ympäristöviranomainen voi myöntää vapautuksen viemäriin liittymisestä, jos liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle kohtuuttomaksi, vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, vapautettavalla kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä tai jätevesien kokoaminen ja käsittely voidaan järjestää muulla tavoin asianmukaisesti niin, ettei järjestelystä aiheudu terveyshaittaa. Hakemuksen voit tulostaa lomakeluettelosta tai hakea ympäristösihteeriltä.

Vieraslajien torjunta

Jättiputken torjuntaohjeet
Jättipalsamin torjuntaohjeet

Multian kunta
Multianraitti 3
42600 Multia

Puh. 040-3016200
kirjaamo@multia.fi
etunimi.sukunimi@multia.fi