Kohti tulevaisuutta ja sen yli

Tulee olemaan hyvin helppoa muistaa vuosiluku, jolloin Sinervän koulukeskuksen uuden yhtenäiskoulun kivijalka on muurattu: 2020. Näitä harvinaisia vuosilukuja harvemmin osuu yhteen ihmiselämään. Prosessi kuitenkin on pyörähtänyt käyntiin jo aiemmin 7 valtuutetun 30.1.18 luovuttaman ryhmäaloitteen ja päälle sadan kuntalaisen allekirjoittaman ja 1.2.18 luovutetun kuntalaisaloitteen siivittämänä. Vaikka kaksi vuotta tähän hetkeen tuntuu pitkältä ajalta, on prosessi kunnassamme kuitenkin edennyt verraten nopeasti alkuun päästyään. Byrokratian rattaat vain vievät väistämättä oman aikansa, samoin valmistelutyö. Valtuusto teki 18.9.18 periaatepäätöksen uuden koulun rakentamisesta. Kesäkuussa -19 valittiin A- ja B-rakennusten purku-urakan urakoitsija ja itse purku-urakka saatiin syksyn aikana loppuun. Talven ja kevään ajan voi alakoulun ikkunoista ihailla esteetöntä maisemaa Sinervälle. Tällä hetkellä urakoitsijat laskevat omia tarjouksiaan uudesta rakennuksesta, ja vielä lähikuukausien aikana valitaan urakoitsija.  Toukokuussa alkaa uusi aika, kun koulu alkaa rakentua. 

Olen kuvannut koulun pihaa aina silloin tällöin lasta kouluun viedessä. Kuvista on hauska jälkikäteen katsoa työn etenemistä.  3.10.19 kuvassa on samaan aikaan iloa ja surua. Koulun purku on aloitettu, yläkoulun päädyssä on varsin hyvin ilmastoituja luokkia. Iloa siitä, että jotain näkyvää uuden koulun suhteen on jo. Samassa kuvassa on myös suruliputus 1.10. Kuopiossa tapahtuneen koulusurman muistoksi. Mielessäni oli ja on edelleen pieni, mutta suuri toive: kunpa pieni kylä ja koulu pystyisi suojaamaan oppilaitaan, ettei kenestäkään tule tekijää, eikä uhria tässä koulussa. Ei minkäänlaisessa väkivallan teossa. Kunpa kaikilla olisi koulussa hyvä olla. 

Uusi koulu tulee todennäköisesti olemaan näkyvin ja säilyvin merkki omasta osallistumisestani kunnallispolitiikkaan Multian kunnassa. Jotain, josta voin itse olla hyvin ylpeä, vaikka koulusta ollaan oltu montaa mieltä, kunnan ulkopuoleltakin on ihmetelty. Väestöennuste näyttää synkältä. Mutta ennusteet ovat ennusteita, eivät totuus, ainakaan niin kauan, kun ennustetta aktiivisesti pyritään muuttamaan. Ilman koulua kylä näivettyy. Uusi koulu on mahdollisuus. Maailma muuttuu, etätyön mahdollisuudet kasvavat, maailmalla elintila kaventuu. Laukaassakin yrittäjäpariskunta etsi vuosikymmenen ajan jatkajaa huoltamoyritykselleen, ja yllättäen jatkajat löytyivätkin Kiinasta. Kunta saa ensi alkuun kaksi uutta asukasta, vuoden päästä kaksi aikuista ja useamman lapsen lisää, kun perheet muuttavat perässä. Yritys säilyy ja kunta saa sitä kautta myös yhteisöverotuloja. Ja kuka olisi uskonut, saati ennustanut näin käyvän? Meillä on valtteina luonnonrauha ja valokuituverkko, jos siihen negatiivisiakin puolia on liittynyt ja liittyy. Mutta verkko on maassa ja toimii, sekin on mahdollisuus. On myös itsestämme kiinni, kuinka hyvin mahdollisuuksia yritämme käyttää. Ja millaisen kuvan kunnastamme ja kuntalaisistamme, itsestämme, ulospäin annamme. Jos meillä on jo täällä hyvä olla, ehkä jollakin muullakin voi. Yrittänyttä ei laiteta, sanotaan.

 Kati Kekälinen, perusturvalautakunnan puheenjohtaja